Kokin puntista, ehhehe!

Miten tuli nyt mieleen, että kun lapsena oli monta kirjekaveria, niin aina joulun jälkeen oli kiva kirjoitella ja luetella kaikki joululahjat mitä oli saanut. Ja kirjekaverit tekivät samoin. Sillä sai aina pitkän kirjeen (silloin määrä korvasi laadun! :D ) aikaiseksi, kun luetteli joka ikisen karkkipötkön ja sukan ja pikkuauton paperille. Ja juu, sain silloin lahjaksi sekä "poikien että tyttöjen lahjoja". Tykkäsin molemmista. Talven parasta riemua oli pieni mäkihyppääjäukko, jota laskettiin huikeista mäistä ja hyppyreistä ja minarit eli minisukset, joilla itse koitettiin hyppiä hyppyreistä, mutta useimmiten keräiltiin itseä maasta ylös... Se ei tosin tahtia haitannut, vaan kaatumiset kuuluivat asiaan.

Olipa tänäkin vuonna joulupukki kovin antelias. Ja kekseliäs, vaikka itse väittääkin aina muuta. :D Tämän tapauksen osalta pukki on siis oma parraton miekkoseni. <3 Olen muutaman kerran sivumennen maininnut, että olisi kiva osata soittaa jotakin soitinta ja ehkäpä kitara olisi kaikkein mieluisin. Vaikka rumputunnit Hessu Maxxin (Reckless Loven rumpali) opastuksella voittais kyllä mennen tullen minkä tahansa soittimen ;) Mutta rummut kerrostalossa ja mun seitsemän sekunnin hermot ei kuulosta ihan parhaalta yhtälöltä. No joka tapauksessa, aattoillan paketinavaamistalkoissa oli jälleen lapsekasta riemua ja arvailua pakettien muodoista - ja jessus! Arvasin oikein ja olin innoissani, kun yhdestä paketista paljastui ihan oikea kitara!!! Akustinen siis. Nyt mua ei pysäytä enää mikään! Paitsi ehkä ne seitsemän sekunnin hermot... :D Kitarankäsittelytaitonihan ovat siis täysin alkeelliset. Siitä lähdetään, että en edes varmaksi tiedä, kummin päin kitaraa pidellään. Mutta jos uskotaan Frendejä (lempisarjani kautta aikojen), niin kitaraanhan ei siis missään nimessä pidä koskea, ennen kuin osaa tietyt käden asennot ynnä muut tärkeät kommervenkit. Katsokaa vaikka:

https://www.youtube.com/watch?v=D_orL8BFFqo&spfreload=5

No mutta. Onpahan tavoitetta vuodelle 2017! Ehkä musta vielä kuoriutuu Slashin kaltainen kitaravirtuoosi, kuka tietää. ;)

Muutkin paketit ilahduttivat, esimerkiksi ystävältä saatu käsihoito :D :D :D Noh, siis lahjakortti käsihoitoon, mutta pieni perverssi minussa nosti taas päätään ja sai hymyn huulille! Lisäksi sain jalkahoitolahjakortin, joka on aina yhtä ihanaa ja äidiltä sain huolella valkatut tunikan ja Kastehelmen purnukan. Silloin saa mieluista, kun on itse mukana ostoksilla valkkaamassa! ;) Myöskään kynttilät, suklaat ja saippuat eivät menneet vikaan niin kuin ei ihana vadelmaglögikään. Kyllä nuo ystävät tuntee mut aikas hyvin. :) Kiitos siis vielä kaikille teille, tiedätte kyllä ketä tarkoitan <3

Minilomalla

Ai että. Kyllä lomailu vaan on herkkua. Ja siihen riittää näköjään yksi yö vieraassa paikassa, kun jo mieli piristyy! Oltiin vuorokausi Turussa hotellissa ja tietenkin kierreltiin keskustaa läpi pitkin poikin. Ensin käytiin poistamassa matkalla iskenyt nälkä Haraldissa ja kävikin hyvä säkä, kun ei oltu varattu pöytää, niin kuitenkin päästiin saman tien sisälle ja meidän jälkeen minuutin päästä tulleet eivät enää mahtuneet sisälle. Ei sitä näin pikkukaupunkilaisena muista, että tuolla isossa maailmassa ravintoloihin kannattaa tehdä pöytävaraus, mikäli mielii saada kupunsa ravittua. Poikettiin tätä ennen Kauppahallissa ja todettiin, että ruokaa sieltäkin varmasti olisi saanut, mutta seisoen olisi pitänyt ruokailla... Olen yleensä Haraldissa syönyt lammassärää, mikä on ihan taivaallinen annos, mutta nyt poikkesin totutulta tieltä ja otin kanaa kera vuohen juuston. No ihan mielettömän hyvää sekin oli. Ja palanpainikkeeksi hunajaolutta, vaikka en mikään suuri oluen ystävä olekaan. Silloin tällöin se kyllä maistuu pieninä annoksina ja nyt olikin sen verran jano, että tilasin ihan kaksi! Ensimmäinen kun meni ihan vaan ikeniin, kun kurkkua kuivas niin kovasti. :D Lopulta jälkkäriglögin jälkeen huomasin, että nämä juomathan kihahti hattuun! Noh, se vaan sitten hölläsi kukkaronnyörejä seuraavilla ostoksilla... :D

Harmitti kyllä ihan pikkuisen se, että niinkin isossa kaupungissa pienemmät kaupat olivat lauantaina auki vain kolmeen ja eihän me sitten ehditty muutamaan ennalta mietittyyn kohteeseen. Kauppatorin joulutorillakin alkoivat kojunpitäjät pakkaamaan tavaroitaan jo neljän maissa. Noh, onneks me ollaan nopeita ja saadaan kyllä tuhlattua rahat pienessäkin ajassa! :D Nyt tarttui matkaan ihania tuoksukynttilöitä ja Kustavin keramiikkaa.

Huumori kukki koko reissun ajan ja saatiin aikaiseksi monta naurunremakkaa, jotka eivät meinanneet loppua ollenkaan. Näistä yksi tuli tilanteessa, jossa eräs kerjäläisnainen tuli pummaamaan rahaa lapsilleen ruokaan ja röökikin olisi käynyt... Ööö, noh, eikös tupakka hillitse ruokahalua? Meinaan, että jos äitee ajatteli, että lasten ruokahalu kaikkoaa, kun vetää ensin vähän kessua! Just joo. Sanoin, että eipä löydy käteistä sen paremmin kuin tupakkaakaan. Ja kun nainen ojensi kertakäyttömukinsa muruani kohti, hän sanoi kohteliaasti: Ei kiitos. EI KIITOS!??!!! :D Ilmeisesti ukko luuli, että hänelle tarjotaan käytettyä kertakäyttömukia! :D Tätä sitten naurettiin jälkikäteen hunajaolutpöhnissä niin, että meinasi lirahtaa housuihin! Tilannekomiikka on edelleen ihan parasta. Kirjoittaessa tämä tietenkin hieman laimenee, mutta pääasia on, että meillä oli hauskaa!

Turussa kaikki on vähän suurempaa. Käytiin Hansakorttelissa kiertelemässä ja hommaamassa pientä iltanaposteltavaa, kun eksyttiin keskelle jouluvirsikonserttia. Tai no, en tiedä millä nimellä sitä olisi kutsunut: Kauppakeskuksessa oli penkkirivi poikineen ihan täynnä ihmisiä, pappi pitämässä puhetta ja kanttori yläparvella ja sittenhän hänen johdolla alkoi kansa laulamaan! Ja kyllä meinaan joikattiin! Koitettiin välttää tämä jumalaton meteli menemällä syvemmälle kauppakeskuksen uumeniin, mutta sielläkin tuli vastaan kaikenlaista kummallista. Joku nuori mies muun muassa oli päästänyt valloilleen sellaisen metaanipilven, että huhhuh! Hänen ystävänsä tätä asiaa kovaan ääneen siinä päivitteli ja minä jäin onneksi muutenkin tutkailemaan muotovaahtotarjouksia, kun pahaa aavistamaton siippani osui tämän nuoren herran asettamaan pieruseinään. :D Ja ilmeisesti haju oli ollut järkyttävä, koska tätä muistellaan vielä vuorokausi tapahtuman jälkeen kotona! :D Kaikenlaisia ihmisiä sinne vilinään mahtuukin. Onneksi ei satuttu yhtä aikaa esimerkiksi hissiin tällaisen suolistovaivaisen pojan kanssa. Ja muuten, teinit on teinejä ihan missä vaan! Samaa alapää-sanaa ne viljelee kaupungista riippumatta. Onneksi osaan lomalla ollessani sulkea aivoni tällaiselta. Kotikaupungissa kun saatan huomauttaa lapsosille heidän epäkorrektista käytöksestään. Lomalla saatan itse käyttäytyä niin epäkorrektisti, että mulla ei ole varaa sanoa kellekään mitään! :D Ja ai niin, Alkon vadelmaglögi on tämän vuoden suosikki. ;)

Kotimatkalla koukattiin Raision kautta Kauppakeskus Myllyssä. Se olikin melkoisen kokoinen pulju ja täynnä mitä ihanampia kauppoja! Pitää käydä joskus uudestaan, kun päällä ei ole paksut toppavaatteet ja pipo (koska hiuksia en ehtinyt laittamaan hotellilla :D). Kenties kesäreissua sinne päin. ;) Seuraavaksi oli pakko pysähtyä ensin Pahkakahvilaan, jossa mainostettiin joulupajaa. Ja yllättäen sieltä tarttui mukaan ihana valkoinen sydänkranssi sekä kynttilöitä. Myöhemmin piti pysähtyä kuvaamaan uskomattoman sumuista maisemaa, tässä muutama otos:

 Kerrassaan ihana miniloma <3 Näitä pitäis olla useamminkin!

Hirveet hirvet

Ajattelin, että en tätä viikonloppuna tapahtunutta asiaa enää vatvo, mutta kun se välillä aina mieleen tulee, niin puretaan se nyt sitten tähän. Jos vaikka ei sitten enää tarvitsisi vatvoa :)

Lauantaiaamuna oli hirvikolari niin lähellä, että ei enää lähempänä olisi voinut olla ilman että se tosiaan olisi jo ollut kolari... Ajeltiin aamusella naapurikuntaan, minä repsikkana ja mies ratissa. Oli oikein ihanan valoisa pakkasaamu ja ennen kymmentä aurinko ei ollut vielä kovin korkealle noussut, vaan möllötteli valtavana pallona puiden lomasta. Ja hetihän mua harmitti, että kamera oli jälleen kerran jäänyt kotiin. Jossain vaiheessa sanoin, että "Katsopas miten ihana mötti tuo aurinko on..." ja molemmat meistä katseli hetken vasemmalle. Kun käänsin pääni takaisin tiensuuntaisesti, näin edessäni hirven ihan auton oikean kulman vieressä. En osannut muuta kuin kiljaista ja riuhtaista kädet ohimoille/silmille. Sen verran näin, että mies ehti tekemään pienen väistöliikkeen vasemmalle (onneksi ei ollut hirveän liukasta tai vastaan tulevaa liikennettä juuri silloin) ja hetken odotin, että hirvi törmää auton kylkeen, mutta minkäänlaista tömähdystä ei kuulunut eikä tuntunut. Hetki meni ihan vain toipuessa tapahtuneesta ja koittaen tasoitella pulssia, kunnes tajuttiin pysähtyä linja-autopysäkille ihmettelemään tapahtunutta. Mies kertoi, että hirviä oli ollut lopulta kaksi ja tämä lähempi otus oli kaatunut tielle, mutta noussut sitten ylös ja jatkanut juoksuaan toisen kanssa kohti metsää. En tiedä, miksi hirvi kaatui, pelästyikö se itsekin vai oliko liukasta vai kumpaakin... Joka tapauksessa kaikki onneksi selvisivät ihan hitonmoisella säikähdyksellä!

En edes muista, onko kyseisellä tienpätkällä hirvivaroitusmerkkiä, mutta eipä sellaista enää oikein rekisteröi, koska se tieosuus on muutenkin tuttu. Kun ajaa tiettyjä reittejä usein, tietää kyllä ne tietyt paikat, joissa saattaa hirvivaara piillä, mutta itse ainakin varon kyseisiä paikkoja vain hämärissä olosuhteissa... Päiväsaikaan ei jotenkin näköjään tajua. Mutta kyllähän ne perskeleet liikkuu ihan koska vaan!

Mä olen kyllä sitä mieltä, että hirvi on parasta lautasella! Mua ei yhtään haittaisi, jos kyseinen laji kuolisi sukupuuttoon tai että niitä olis niin vähän, että ne mahtuis johonkin Korkeasaareen... Mutta ei nyt tästä sen enempää, ettei kukaan pahoita mieltään. :D 

Ajelkaahan varovasti ja muistakaa käyttää heijastinta! :)

Ihana joulun odotus

Mun joulun odotus alkaa välittömästi joulukuun ensimmäisenä päivänä. Ja siinä mielessä olen tosi lapsenmielinen, että joulukalenterihan tietenkin pitää olla! Sillä ei ole väliä, mikä se on, suklaa- vai kuvakalenteri, kunhan on kalenteri. Olen ostanut viime vuosina myös arpakalenterit ilostuttamaan (tai sitten lopulta tuottamaan pettymyksiä, harvemmin niistä mitään voittaa... :D) joulun odotusta. Koko joulukuu on sellainen, että päivittäin tulee jotain jouluista kohdalle ihan väkisinkin. Ja jos ei tule, niin järjestän sellaista! Kotiini saattaa ilmestyä harva se päivä lisää koristeita, valoja, kynttilöitä, kukkia tai mitä vaan jouluun liittyvää. Rakastan puuhailla kaiken omaa silmää miellyttävän kanssa. Tosin tänä vuonna kuusen koristelu oli yllättävän haastavaa... Olin ostanut uudet valot sitä varten, sillä ainaiset sähkökynttilät alkoivat jo hiukan kyllästyttää. No ensinhän olin jemmannut valot johonkin hyvään talteen ja niiden löytyminen vei mielestäni ihan liikaa aikaa ja lopulta valothan olivat kuitenkin vääränlaiset - paristoilla toimivat! Plääh! Ja tietenkään koko huushollissa ei ollut yhtäkään ylimääräsitä paristoa. No eikun samat vanhat kynttilät kuuseen, joka on muuten musta. Sain sen muutama vuosi sitten ystävältäni lahjaksi ja edelleen se ilostuttaa minua :)

Joulukorttien kirjoitus on myös jokavuotinen perinne. Koska tykkään itse saada oikeita kortteja, niin oletan, että niin tykkäävät muutkin. Ja jos ei, ainahan niistä saa hyvää sytykettä saunanpesään! :D Tässä alati sähköistyvässä maailmassa on mahtavaa saada postiluukusta kolahtavaa oikeaa postia! Olen hieman (kortti)hullu (myös ystävien kirjeet lasketaan tähän), sillä olen noin viimeisen 20 vuoden ajalta säästänyt joka ikisen kortin ja kirjeen, jonka olen saanut. Niitä on varastoitu jo mökillekin asti, mutta tallessa ovat! On tosi hauskaa joskus, kun vahingossa törmää näihin nostalgisiin aarteisiin ja alkaa niitä ajan kulukseen lukea. Viihdettä parhaimmillaan! Itse tykkään askarrella kortteja, mutta en tykkää niistä kirjoitusvaiheessa, sillä niiden pinnat ovat usein kovin epätasaisia. Siksi lähetän mieluiten ostokortteja. Itsellenikään ei ole väliä, onko kortti itse tehty vai kaupasta ostettu.

Ostin marraskuun lopulla erään koulun joulumyyjäisistä tuttujen nuorten leipoman piparkakkutalon, mutta siitä oli eräänä yönä pudonnut katto! Ettei vaan olis ollut synkkä ja myrskyinen yö keittiössä! :D Noh, en alkanut sitä sitten itse liimailemaan, vaan vein talon syötäväksi nuorisotilanuorilleni ja siinähän ei kauan nokka tuhissut, kun mökki oli mennyt perempiin suihin. :) Ostin kotiin talon tilalle halpispiparikuusen ja ihan kivalta sekin näyttää, kun on tarpeeksi hämärää... ;) :D

Jo kuusi kynttilöitä
on käynyt kukkimaan,
pimeitä talven öitä
näin ehkä valaistaan.

Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa,
varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.

Joulun odotukseen kuuluu tietenkin aina jonkin sortin pikkujoulut. Muutamana vuonna ne ovat olleet takuuvarmasti työpaikan pikkujoulut. Useimmiten ollaan käyty jossain syömässä, teatterissa ja sitten mahdollisilla jatkoilla...

Tänä vuonna pikkujouluohjelma olikin yllätys ja erittäin mukava sellainen! Käytiin perinteisesti ensin syömässä ja sitten lähdettiin astelemaan kohti yllätyspaikkaa. Lopulta löysimme itsemme Tampereen tuomiokirkon pihasta ja sitten selvisi, että kirkossa esiintyy Jarkko Ahola!!! Huhhuh! Kylmänväreet nousi pintaan jo ennen sisälle menoa! Oltiin kuitenkin aika viime tipassa liikenteessä, joten kirkkohan oli jo ääriään myöten täynnä. Parvella oli muutama hajapaikka, mutta siitä nurkasta, johon minä pääsin, ei Jarkkoa näkynyt. Hänen varjonsa kuitenkin heijastui seinälle :D Mutta ei siinä esiintyjää tarvinnutkaan nähdä, ääni riitti aivan mainiosti. Ja mikä ääni! Ihan mieletön! Lisäksi kirkko pimennettiin ja siellä oli vaihtuva valoshow, jota katsellessa viihtyi enemmän kuin hyvin. Valot vaihtoivat väriä ja kuvioita, milloin oli tähtiä ja milloin mitäkin kiemuroita, mutta todella upeita! Harvoin sitä kirkossa tulee pikkujouluja vietettyä, mutta tällä kertaa se oli erittäin onnistunut reissu! :) Tällaisilla jutuilla siihen joulufiilikseen pääsee, vaikka välillä olisi muuten melko hektistä. Mutta nyt hei hei ja hyvää joulunodotusta! Ps. Aamukammassa aamuja lomaan kokonaista KAKSI!!! :)

Pyssyt ja ruusut

Oi että!!! Ihan mieletöntä!!! Kuulin huhuja viikko sitten, että kaikkien aikojen lempibändini olis tulossa Suomeen ja nythän se on jo ihan totisinta totta! Guns N´Roses saapuu heinäkuun eka päivä keikalle Hämeenlinnaan! Wuhuuuuu!!! Mahtavaaaaa!!! Ja mikä parhainta, liputkin on jo hommattu, niin ei tarvi sitäkään jännittää, että riittääkö niitä mulle! En meinaa taas housuissani pysyä! Enpä ookaan ihan hetkeen näin innoissani ollut mistään.

Mä muistelin ensin, että tää mun Gunnarifanitus on alkanut vasta murrosikäisenä, vihaisena teininä, mutta koska ensimmäinen ostamani levy Use Your Illusion II on ilmestynyt jo vuonna 1991, niin mähän oon fiilistelly sitä musiikkia jo 12-vuotiaana! Ja Civil War on raikunut huoneestani varmaan naapureihin asti, kun olen sitä luukuttanut (silloin kun vanhemmat eivät olleet kotona...) mahtavasta mankastani melkoisilla volyymeilla. Ja laulanut täyttä kurkkua. Enkä todellakaan ole edes tajunnut, mitä olen laulanut, mutta se ei ole meininkiä haitannut! Ai että, tässähän alkaa taas nostalgiset fiilikset nousta esiin. Ja tässä samalla kuuntelen tietenkin kyseistä levyä :)

Onneksi ensimmäinen "levy" oli tietenkin mallia C-kasetti, jossa oli mukana sanat, joten pysyin vähän paremmin mukana. Aikaisemminhan kaikki kappaleet opettelin vain korvakuulolta ja siinä sai milloin mikäkin biisi ihan uudet ulottuvuudet, kun lapsi kirjoittaa englannin kieltä paperille niin kuin sen kuulee. Esimerkiksi Madonnan Like A Prayer meni jotenkin näin: Laif is aa mistöörii, evrivanmai ständ ou lou, ai hiejuu kool mai neim än itfiils laik houm.... :D Civil Wariin oli tosiaan onneksi ne sanat. Vaikka enhän minä mitään englantia silloin ymmärtänyt. Kohtalaisen vakavaa tekstiä lapselle, mutta minkäs teet, jos sävel ja rytmi kolahti! 

Seuraavaksi alkoi huoneeseeni ilmestymään julisteita ja piirtelin itsekin Gunnareiden logoja. Esimerkiksi tästä näin joskus 90-luvulla piirustellun puuväriversion ihan nyt varmaankin tämän vuoden puolella:

Se on siis aarre, koska se on edelleenkin tallessa! Ja näin mä muistan nämä herrat:

Voi kuitenkin olla, että heinäkuussa lavalle astelee ihan pikkuisen eri näköisiä tyyppejä... :D Mutta ei se haittaa. Olen menossa keikkaa ennemmin kuuntelemaan kuin katselemaan. Vaikka Slash ei varmaankaan pehkonsa ja silinterinsä alta näy kuitenkaan! :D Keikalta odotan kyllä paljon. Varsinkin niitä vanhoja hyviä kappaleita. Uusi tuotanto ei niinkään ole saanut mua paloihinsa, enkä oikeastaan edes tiedä mitä kaikkia uusia biisejä on... Mutta toivon ainakin, että siellä soitetaan Paradise City, Welcome To The Jungle, Civil War, Patience, Used To Love Her, 14 Years ja yksi kaikkien aikojen täydellisimmistä biiseistä: 

NOVEMBER RAIN

When I look into your eyes

I can see a love restrained

But darlin' when I hold you

Don't you know I feel the same

'Cause nothin' lasts forever

And we both know hearts can change

And it's hard to hold a candle

In the cold November rain

We've been through this such a long long time

Just tryin' to kill the pain

But lovers always come and lovers always go

An no one's really sure who's lettin' go today

Walking away

If we could take the time

To lay it on the line

I could rest my head

Just knowin' that you were mine

All mine

So if you want to love me

Then darlin' don't refrain

Or I'll just end up walkin'

In the cold November rain

Do you need some time on your own

Do you need some time all alone

Everybody needs some time on their own

Don't you know you need some time all alone

I know it's hard to keep an open heart

When even friends seem out to harm you

But if you could heal a broken heart

Wouldn't time be out to charm you

Sometimes I need some time on my own

Sometimes I need some time all alone

Everybody needs some time on their own

Don't you know you need some time all alone

And when your fears subside

And shadows still remain

I know that you can love me

When there's no one left to blame

So never mind the darkness

We still can find a way

'Cause nothin' lasts forever

Even cold November rain

Don't ya think that you need somebody

Don't ya think that you need someone

Everybody needs somebody

You're not the only one

You're not the only one

Tässä vaan on kaikki kohdallaan. Ah. <3 Mutta eikun aamukampaa väsäämään tällekin tapahtumalle ;) Kesää odotellessa! Jeah!!!